Finnpanelin tv-vuositilaisuuden pääviesti oli selvä: mittaus ei koske enää vain televisiota laitteena, vaan se on osa laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluvat erilaiset alustat ja laitteet. Tv-vuositilaisuus toi selkeästi datan avulla esiin, kuinka liikkuvan kuvan katselu Suomessa on muuttunut ja miten televisio näyttäytyy osana laajempaa mediaympäristöä.
Tilaisuuden avasi tv-mittaamisen tutkimusryhmän puheenjohtaja Juho Aaltonen (YLE), joka tarkasteli televisiota osana nopeasti muuttuvaa mediakenttää. Aaltonen korosti toimialan yhteisen mittaamisen merkitystä tilanteessa, jossa katselu jakautuu yhä useammalle alustalle ja laitteelle. Toimialan yhteistyön merkitys näkyy käytännössä Vision 2030 -hankkeessa, jossa tavoitteena on käsitellä tv-mittaamisen tulevaisuutta Suomessa. Aaltosen mukaan mittauksen kehittämisessä on kyse koko kotimaisen mediaekosysteemin kyvystä ymmärtää yleisöjä ja säilyttää vahva asemansa kansainvälisten toimijoiden rinnalla.
Liikkuvan kuvan mittaus vastaa katselun muutokseen
Finnpanelin toimitusjohtaja Lena Brun avasi vuoden 2025 katsojalukujen lisäksi sitä, miten liikkuvan kuvan katselua Suomessa mitataan ja miten mittaus on laajentunut vastaamaan muuttunutta katselutodellisuutta. Mittaus kattaa tv-kanavien lisäksi video- ja suoratoistopalvelut, ja katselua seurataan sekä televisiovastaanottimilla että muilla laitteilla.
Mittauksen tulokset perustuvat yli 1 000 kotitaloutta käsittävään paneeliin, jossa mukana on noin 1 900 henkilöä. Laitteita mittauksen piirissä on yhteensä noin 5 650, mukaan lukien televisiot, tietokoneet, älypuhelimet, tabletit ja pelikonsolit. Tv-kotitalouksissa on tv-mittarit, ja lisäksi hyödynnetään palvelukohtaista katseludataa, kuten sovelluksissa tapahtuvaa katselua. Finnpanel muuntaa laitekohtaisen tiedon henkilökohtaiseksi katseluksi.
Brun kuvasi, miten mittauksen tavoitteena on muodostaa mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva katselusta tilanteessa, jossa yksittäisen ohjelman yleisö ei enää synny yhden jakelutavan kautta. Katselutiedot yhdistetään eri lähteistä, jotta voidaan ymmärtää, miten sisällöt tavoittavat yleisöjä eri alustoilla ja eri käyttötilanteissa.
Televisio säilyttää asemansa monilaitteisessa arjessa
Suomalaisten tv:n katseluaika syksyllä 2025 oli noin 3,5 tuntia päivässä. Luku on keskimäärin samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, mutta erot ikäryhmien välillä ovat selviä: nuoremmat katsovat vähemmän, vanhemmat selvästi enemmän. Luvut osoittavat, että katselutavat ovat monipuolistuneet, mutta televisioruudulla on edelleen keskeinen rooli. Suurin osa liikkuvan kuvan katselusta tapahtuu yhä isolta ruudulta, vaikka erityisesti nuoremmilla ikäryhmillä katselu jakautuu useammin myös älypuhelimille ja muille laitteille.
Yhteiset kokemukset, ajankohtaiset sisällöt ja suuret tapahtumat pitävät television vahvasti mukana arjessa. Samalla liikkuvan kuvan mittauksen kehittäminen on yhä tärkeämpää, jotta muuttuvaa katselua voidaan ymmärtää ja hyödyntää luotettavasti koko toimialalla.
- 25–44-vuotiailla TV-ruudun katselua oli syksyllä keskimäärin noin 1 h 45 min päivässä. Kun mukaan lasketaan muiden laitteiden katselu, päivittäinen katselu kasvaa yli 40 minuutilla.
- Kotimaisten mediayhtiöiden sisällöt muodostavat edelleen merkittävän osan katselusta, mutta samaan aikaan muissa palveluissa näkyy voimakas kasvu.
Kanavat ja suoratoisto täydentävät toisiaan
Tilaisuudessa esiteltyjen esimerkkien kautta saatiin kuva siitä, miten kokonaiskatselua kertyy samanaikaisesti useilta eri kanavilta ja palveluista. Yksittäisen ohjelman kokonaisyleisö muodostuu näin monista eri katselutilanteista, eikä mikään yksittäinen jakelutapa enää yksin selitä ohjelman tavoittavuutta.
Jakelutapojen muutos näkyy selvästi ikäryhmittäin. Koko väestöä tarkasteltaessa nähdään, että huomattava osa katselusta tapahtuu edelleen antennin tai kaapelin kautta, mutta suoratoistopalvelujen kasvu siirtää katselua verkkoon. Erityisesti alle 45-vuotiailla muutos on ollut voimakas, ja lokakuun mittauksissa suoratoistopalvelut muodostivat jo noin 70 % liikkuvan kuvan katselusta.
Katselu televisiovastaanottimella
Televisiovastaanottimella tapahtuvaa katselua tarkasteltiin erikseen:
- Tv:tä katsottiin keskimäärin noin 3,5 tuntia päivässä, sisältäen tv-kanavat sekä muun katselun tv-ruudulta.
- Äänitunnistukseen perustuva katselu, käytännössä pääosin lineaarikanavien katselu, oli keskimäärin 2 tuntia 16 minuuttia päivässä.
- Muu katselu tv-ruudulta, kuten suoratoisto, tallenteet ja pelaaminen, oli 1 tunti 12 minuuttia päivässä.
- Koronapandemian vaikutus näkyi taustalla historiallisessa aikasarjassa piikkinä.
Television asema mainosmediana on vahva ja sillä on kyky tavoittaa suuri osa suomalaisista nopeasti. Finnpanelin mukaan mainostajien tärkein kohderyhmä 25–64-vuotiaat katsovat kotimaisia kanavia noin tunnin päivässä. Kaupallisen television osalta sen viikkotavoittavuus on erittäin korkea ja se kattaa noin 75 % väestöstä. 
Uutis- ja ajankohtaisohjelmien katselu vahvistui
Vuosi 2025 oli poliittisesti poikkeuksellinen, ja tämä näkyi selvästi uutis- ja ajankohtaisohjelmien katselussa ja siinä, että yleisö hakeutui aktiivisesti seuraamaan nopeasti eteneviä tapahtumia ja niiden taustoja.
Erityisesti Yhdysvaltojen politiikka nousi esiin katselussa esiin. Presidentti Donald Trumpiin liittyneet uutiset, puheet ja erikoislähetykset keräsivät Suomessa poikkeuksellisen suuria yleisöjä. Trumpin näkyvä rooli kansainvälisen politiikan keskiössä lisäsi kiinnostusta uutis- ja dokumenttisisältöihin, ja televisio toimi keskeisenä kanavana maailman tapahtumien seuraamisessa ja tulkinnassa.
Tilaisuuden puheenvuoroissa korostui, että ajankohtaisissa tilanteissa television vahvuus on toimitetussa, kontekstoivassa sisällössä, joka auttaa yleisöä ymmärtämään monimutkaisia ja nopeasti muuttuvia ilmiöitä.
Suuret tapahtumat kokoavat yleisöjä yli ikärajojen
Ajankohtaisohjelmien ohella vuoden katselua leimasivat suuret yhteiset tapahtumat. Linnanjuhlat, Euroviisut, UMK ja merkittävät urheilutapahtumat nousivat katselun huippuhetkiksi ja kokosivat yleisöjä laajasti eri ikäryhmissä, myös nuorempien 15–24 ikäluokassa. Vaikka perinteisten kanavien katselu laski 5 %, on niiden osuus kokonaiskatselusta yhä noin kaksi kolmasosaa. Alle 45-vuotiaiden osata tilanne on kääntynyt, ja tässä ryhmässä suoratoisto ja videopalvelut muodostavat jo kaksi kolmasosaa katseluajasta.
Tilaisuuden puheissa muistutettiin, että televisio toimii edelleen kokoavana mediana. Vaikka katselu arjessa pirstaloituu, kokoonnutaan suurten puheenaiheiden ja live-hetkien osalta yhä television ääreen, usein samanaikaisesti ja reaaliajassa.
